Yksi kausi on jälleen takana ja hieman voisi kertailla mitä sitä tulikaan tehtyä ja miten. Viiden viikon ylimenokauden aikana on saanut hieman levähtää niin henkisesti kuin fyysisesti urheilun tuomasta stressistä, jota kertyi viime vuonna enemmän kuin koskaan ennen. On saanut myös rauhassa miettiä tulevaa ja sitä millä tavoin jatkoa voisi suunnitella. Mennään kuitenkin ajassa vuosi taaksepäin ensin.
Vuosi sitten pidettiin palaveriä Ekin ja Titin kanssa ja tehtiin alustavia suunnitelmia vuodella 2011. Suunnittelimme harjoittelun etenemistä ja alustavia kisoja kesälle 2011. Harjoittelu lähti pyörimään syksyn aikana mukavasti eikä ongelmia ollut jaksamisen eikä motivaationkaan kanssa. Syksy menikin mukavasti urheilun merkeissä. Nopeasti löytyi hyvä tatsi treeneihin ja se alkoi näkymään melko nopeasti. Uinti oli se ykkösjuttu, jota lähdettiin hiomaan, koska olihan se tiedossa että se uinti on ollut se mistä homma kirraa eniten. Olympiamatkaa jos meinaa kisata uinti on se joka merkitsee paljon, jos et ui kovaa et pääse pyöräryhmään ja menetät samalla mahdollisuudet kamppailla hyvistä sijoituksista. Uintia oli, ja kyllähän se tuotti tulosta.
Syksyn aikana päätin, että lähden opiskelemaan toista amk-tutkintoa. Valmistuin fysioterapeutiksi 2010, mutta kovasta yrityksestä huolimatta en saanut töitä, eikä työttömänäkään ollut mukava olla. Joten opiskelu oli paras ratkaisu siihen tilanteeseen. Sairaanhoitajaksi lähdin sitten opintoja jatkamaan. Tammikuussa koulu sitten alkoi ja opiskelijan arki siinä samalla. Jokainen joka on opiskellut ja elänyt opintotuen turvin, tietää mitä on sinnitellä vajaalla 500 eurolla kuukaudessa. EI HELPPOA! Taloudellisen tilanteen pakottaman tein siis myös töitä uimahallilla uinninvalvojana, joka on ollut minulle monesti pelastava asia kun tili on näyttänyt nollaa. Kevään aikana siis opiskelin, tein töitä uimahallilla ja lisäksi valmensin Kuopion triathlonkoulussa, tein yksilö valmennuksia ja satunnaisesti ohjasin erilaisia ryhmiä. Päivät olivat siis aika täyteen ahdettuja kevään aikana. Moni varmaan miettii miten ne urheilut, no ne omat urheilutkin sain mahdutettua mukaan päiviin. Työtähän kaikki tämä teetti, mutta ei ollut vaihtoehtoja. Elämiseen tarvitsee rahaa, vuokra ja laskut pitää maksaa joka kuukausi ja sitten olisi hyvä myös syödäkin välillä muutakin kuin kaurapuuroa. Kevät oli todella raskas ja se alkoi kyllä vähitellen kesän alla näkymään, ja ikävä myöntää ensimmäistä kertaa elämässä urheilemiseen ei meinannut löytyäkään motivaatiota. Monesti tuntui todella raskaalta laittaa lenkkareita jalkaan, pulahtaa altaaseen ja nousta pyörän selkään. Tuntui oikeasti siltä, että mikä järki tässä hommassa on, kun on vaan niin puhki lähes koko ajan. Motivaatio oli monesti aika pohjalukemissa. Motivaatio ei ainakaan kasvanut, kun sain kuulla kuinka triathlonliitossa oltiin keskusteltu urheilijoiden asioista. Monien muiden joukossa, minut oli luokiteltu LOPETTANEEKSI! En vieläkään voi käsittää mistä nämä puheet olivat kantautuneet liittoon saakka. Olin tekemässä parasta harjoituskauttani ja kehitys oli ollut koko talven ajan nousujohteinen, joten olin melko loukkaantunut näistä puheista. Tämäkin uutinen lisäsi vielä motivaation uupumista koko hommaan. Taloudellista tukea en ole koskaan odottanutkaan saavani, mutta olisi kiva saada edes muuta tukea ja ainakin kannustusta, on kuitenkin kyseessä aika raskas laji ja Kuopion alueella harjoitteleminen on ollut pari viime vuotta aika yksinäistä.
Kesän koittaessa urheilijan tulisi olla ihan täpinöissään tulevasta kisakaudesta, onhan sen eteen tehty paljon töitä talven aikana ja silloin on aika näyttää mitä on tullut tehtyä. Minulle kesän tulo ei ihan tuntunut tuolta, talvella tehdyt suunnitelmat kisoista jouduttiin perumaan kaikki taloudellisen tilanteen vuoksi. Ei vain oman kukkaron sisältö riittänyt kisamatkojen rahoittamiseen. Fiilikset olivat aika pohjalla, tuntui tosi kurjalta, sillä töitä olin tehnyt ihan valtavasti ja lähes kaikki piti perua! Taas tuntui, että mikä järki tässä on, kaamea työ ja mitä varten? Titi on monesti kesän aikana todennut että onneksi oli Ranskan kisat, ja niinhän se on, ne pelasti paljon kesän aikana. Sain hyviä kovia kisoja SM-kisojen lisäksi.
Kesä meni paremmin kuin hyvin. Kolme Suomenmestaruutta, EM-kisoissa 6.sija ja lisäksi Ranskan 2-liigassa hyviä sijoituksia. Tyytyväinen voi olla kauteen ja tulokseen. Kovan työn olen tehnyt ja kamppaillut todella motivaation kanssa koko kauden ajan. Jostakin sen aina kaivoin. Valmentajien kannustus oli todella tärkeää ja harjoituksien mukanaan tuoma kehitys, urheilija saa aina lisää pontta, kun näkee harjoittelun tuloksen, ja se antoi minulle paljon viime vuonna. Kiitos kaikille tukeneille, olette olleet korvaamattomia kun on ollut raskasta ja usko on meinannut loppua tähän hommaan. Iso kiitos!
Ajatuksia en ole uhrannut juurikaan viime viikkojen aikana urheiluun, sillä on ollut paljon muuta tekemistä. Tulevan viikon aikana katsotaan tulevaa ja mitä se pitää sisällään. Siitä lisää sitten myöhemmin..
Mukavaa syksyä ja treeni iloa kaikille!
